Ohjausryhmän kokous 2. 4. 2008 klo 10.00-12.15
MAMK:n neuvottelutila no: 157, Mikkeli
Ohjausryhmän jäsenet/osallistujat:
Paikalla:
1 § Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen ohjausryhmän jäsenet mukaan yhteiseen kehittämishankkeeseen.
2 § Ohjausryhmän järjestäytyminen
Käytiin ohjausryhmän jäsenten lyhyt esittelykierros
Todettiin ja hyväksyttiin Etelä-Savon sijaisperheet - Essi ry:n päätös nimetä ohjausryhmän puheenjohtajaksi Kimmo Käärmelahti.
Ohjausryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Janne Kankaanniemi.
Ohjausryhmän sihteeriksi valittiin Assi Kukkonen.
3 § Kokouksen työjärjestyksen käsittely
Hyväksyttiin puheenjohtajan esittämä esityslista kokouksen työjärjestykseksi.
4 § Hankkeen ja toteustilanteen esittely
Todettiin että ohjausryhmä on vielä täydentymässä Etelä-Savon liiton ja kuntien (Mikkeli, Juva) edustuksella.
Todettiin että ohjausryhmää voidaan täydentää tarpeen mukaan.
Kuultiin puheenjohtajan esittely hankkeen toteutusvaiheesta (Liite I)
Hyväksyttiin puheenjohtajan selvitys hankkeen henkilöstöresurssien järjestämisestä. Todettiin että budjetin puitteissa ei ole mahdollista palkata hankkeelle työntekijää vielä vuonna 2008 vaan toteutustoimet suoritetaan toistaalta luottamushenkilöiden työnä ja toisaalta sijaishuillon aluekehittäjän Assi Kukkosen työpanoksen avulla.
Toimintavuoden 2009 osalta pyritään saamaan lisäresursseja niin, että olisi mahdollista palkata tai ostaa ostopalveluna puolipäiväisen hankekoordinaattorin palvelut.
Kuultiin sijaishuollon aluekehittäjän Assi Kukkosen selvitys Etelä-Savon sijaishuollon suunnitelmallinen kehittäminen -hankkeen liittymisestä muuhun Etelä-Savon alueella tehtävään sijaishuollon ajankohtaiseen kehittämistyöhön.
Keskustelussa Pelastakaa Lapset ry:n aluejohtaja Saara Keränen kertoi Pelastakaa Lapset ry:n yhteistyöstä Etelä-Savon alueella sijaishuollon solmukohtien ratkaisemisessa MLL:n ja Viola-hankkeen kanssa.
Jari Ketola painotti hankkeen toteutuksen pohjaksi tehtävien kartoitusten merkitystä. Sijaishuollon tarpeen ja tarjonnan todellisen tilanteen selvittäminen on hanke jonka pohjalle vasta voidaan rakentaa Etelä-Savon sijaishuollon suunnitelmallinen kehittäminen -hankkeen konkreettiset toimet sijaishuollon kehittämiseksi. Samalla Ketola kiinnitti huomiota läänin sosiaalitarkastajiakin huolestuttanuttaneeseen ilmiöön yksityisten lastensuojelulaitosten perustamiseksi pienten lasten vastaanottokodeiksi.
Päivi Niiranen-Linkama totesi, että Mikkelin Ammattikorkeakoulua kiinnostaa laajempi kartoitustyö myös toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon nykytilasta ja tarpeista esimerkiksi osana opinnäytetöitä. Esimerkkinä vastaavasta työstä Niiranen-Linkama esitteli Christer Juholan työn ammatillisten perhekotien kehittämistarpeista.
Jari Ketola toi keskusteluun kysymyksen siitä, miten sijoitettavan lapsen tarvetta palvelemaan tarvitaan entistä enemmän udenlaisiakin palvelujen tuottamismalleja. Tällaisia palveluita tarvitaan esimerkiksi kriisisijoitusten, lyhytaikaisten sijoitusten ja perhesijoitusten tarpeisiin. Ketolan mielestä tässä olisi esimerkiksi hyvä mahdollisuus TE-keskuksen avustuksella selvittää myös erilaisia organisoimismalleja ja itsensä työllistämismahdollsuuksia. Lisäksi Ketola piti hyvänä kuntasektorin sitouttamista hankkeeseen ja hankkeen ohjausryhmän työhön ja toivoi mukaan pyydettyjen kuntien kiirehtivän osallistumistaan hankkeen ohjausryhmän työhön.
Riitta Kettunen piti merkittävänä hankkeen linkittämistä kiinteästi jo toteutettuihin ja käynnissä oleviin sijaishuollon kehittämishankkeisiin Etelä-Savon alueella. Hänen mukaansa myös TE-keskuksen osalta kaivataan ja odotetaan uusia liikeideoita täydentämään lastensuojelun ja sijaishuollon palveluketjua. Erityisen tärkeää tämä on tilanteessa jossa tiedetään kuntien rajalliset taloudelliset toimintamahdollisuudet jolloin palvelujen tuottamisessa on laadun ja laajuuden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota myös kustannustehokkuuteen.
Assi Kukkonen totesi omaa aluekehittäjän työtänsä häirinneen maakunnan sijaishuollon tilasta kertova faktatiedon puutteellisuuden ja täydellisen puutteenkin. Tältä osin ensimmäinen merkittävämpi avaus on Christer Juholan selvitys ammatillisten perhekotien tilanteesta ja kehittämistarpeista.
Mali Soininen totesi olevan hyvä asia, että hankkeessa on lähdetty liikkeelle realistisesti ja löydetty yhteys sijaishuollon koko muun kentän suhteen niin, että nyt on mahdollista kehittää koko palvelutuotannon verkostoa. Kehittämistyön kannalta erinomaisen hienoa on myös se, että kunnat ovat tulossa mukaan ohjausryhmän työhön. Kuntien panos on nivottava osaksi kehittämistyötä, sillä aikaisemmissa sijaishuollon kehittämishankkeissa on saatu yhteistyössä kuntien kanssa asiaa jo merkittävästi eteenpäin. Tarkempien selvitysten laatiminen MAMK:n kautta on ihan ensimmäinen tehtävä. Hankkeen ohjausryhmään olisi ehkä hyvä saada mukaan myös Essken ja Diakin edustus.
Hannu Saarinen totesi oman viitekehyksensä näkökulmasta keskeisiksi asioiksi lapsen edun huomioimisen sijoitusprosessin alkuvaiheesta alkaen, sekä oikean hoitoporrastuksen lapsen tarpeista lähtien. Kaikissa sijoitusprosesseissa ei kunnolla onnistu lapsen tasokas sijoittaminen vaan jatkuvasti kuulee ikäviä tarinoita lapsen pomputtelusta. Ongelma on myös se, että liian helposti ajaudutaan vain euro-keskusteluun jolloin kaiken mittari on talous. Tällöin sijoitetaan lapsi helposti yksikköön, jossa ei ole tarvittavaa osaamista ja resursseja kyseisen lapsen hoitamiseen. Tämän vuoksi olisikin tärkeää kehittää tässä hankkeessa jonkinlainen malli sille, että sijoitus todella toteuttaa lapsen tarpeen.
Tämän lisäksi olisi yhdeksi keskeiseksi teemaksi nostettava se, että vuoropuhelu sijoittajan ja palvelutuottajan välillä saataisiin läpinäkyväksi.
5 § Ohjausryhmän työskentelytavoista sopiminen
Ohjausryhmän kokousaikataulusta sovittiin niin, että kesäkuukausia lukuunottamatta (kesä-heinäkuu) ohjausryhmä kokoontuisi noin kahden kuukauden välein.
Ohjausryhmälle luodaan lisäksi internetfoorumi mahdollisesti Sosiaaliportin yhteyteen, jossa ohjausryhmä voisi käydä jatkuvaa reaaliaikasta keskustelua hankkeen etenemisestä ja asiasisällöistä.
Ohjausryhmän työskentelyilmapiirin osalta painotettiin avointa ja idearikasta työskentelyä jonka puitteissa niin aikaisemmissa projekteissa ja hankkeissa sekä ohjausryhmän työskentelyn osallistuvien tahojen arkipäiväisessä työskentelyssä saadut kokemukset tuotaisiin ohjausryhmän kautta kaikkien pohdittavaksi ja jalostettavaksi.
Todettiin että hankkeen juridinen vastuu ja taloudellinen päätöksenteko on Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen saajana Etelä-Savon sijaisperheet -Essi ry:n vastuulla. Sen sijaan hankkeen sisällölliseen ohjaamisen hankkeen ohjausryhmä osallistuu erittäin keskeisesti.
6 § Hankkeen arviointimittarit ja seuranta
Janne Kankaanniemi painotti prosessiaikaisen arvioininnin merkitystä projektin ohjaamisessa ja onnistumisessa. Hänen mukaansa toki on tehtävä jälkikäteen tapahtuvaa hankkeen ja sen tulosten arviointiakin, mutta tästä arviointityöstä ei ole prosessiaikaisen itsearvioinnin kaltaista hyötyä hankkeelle, Päivi Niiranen totesi, että Mamk:lla on valmiuksia osallistua sekä hankkeen arvioinnin että projektin itsearvioinnin ideointiin ja järjestämiseen.
Saara Keränen totesi, että tämän suuruisessa hankkeessahan Raha-automaattiyhdstys ei vaadi ulkoista arviointia, mutta hän itse pitäisi sitä tämänkaltaisessa hankkeessa hyvänä.
Mali Soininen totesi, että hedelmällisin tapa on ehdottomasti itsearviointiprosessi, arviointiosuuden voisi hyvin yhdistää kahden kuukauden kokousaikatauluun jolloin seurantaprosessi luontevasti myös ohjaisi projektin toimintaa.
Päivi Niiranen-Linkama totesi, että tähän tarkoituksen hyvin soveltuva projektihallinnon itsearviointimalli on MAMK:ssa valmiina ja helposti sovellettavana jo olemassa.
Jari Ketola totesi, että itsearvioinnin lisäksi on kartoitus tehtävä kaksi kertaa, projektin alussa ja lopussa, jos sellainen halutaan todella hyödyttämään hankkeen arviointia. Projektin todellista vaikuttavuutta voi arvioida vain tällaisilla kartoituksilla. Kun mikään projektissa kehitettävä toimintamalli ei ole sinällään itsetarkoitus, vaan sen on siirryttävä elämään ja käytäntöön, on myös tarpeen arvioida projektin päätyttyä miten tässä on onnistuttu.
Päätökset:
Päätettiin yksimielisesti valmistella seuraavaan kokoukseen toukokuun loppuun MAMK:n kanssa esitys projektin itseseurannasta ja pidemmän aikavälin arvioinnista (valmisteluvastuu Kimmo Käärmelahti).
7 § Toimeksiantosopimussuhteisten sijaisperheiden kartoitus Etelä-Savon alueella
Yhteisessä keskustelussa arvioitiin Etelä-Savon alueella toimivan noin 120-130 toimeksiantosopimussuhteista sijaisperhettä, joista Etelä-Savon sijaisperheet - Essi ry:n jäsenrekisterissä on tiedot noin 70-80 aktiivisesti tällä hetkellä sijaisperheenä toimivasta perheestä. Lisäksi Pelastakaa Lapset ry:n rekisterissä on tiedot merkittävästä määrästä sijaisperheitä.
Keskusteltiin myös kyselyssä tiedusteltavista asioista ja päätettiin valmistella kyselykaavake arvioitavaksi seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen. Kyselyn tekijäksi Mali Soininen ehdotti ISO:n puitteisiin kesäksi sijoittuvaa harjoittelijaa.
Päätökset:
Päätettiin yksimielisesti koota tiedot toimivista sijaisperheistä sijaishuollon aluekehittäjän Assi Kukkosen tiedostoihin josta niitä voidaan käyttää tehtävän kyselyn yhteystietoaineistona. (Assi Kukkonen)
Päätettiin valmistaa sijaisperheille tehtävän kyselyn kyselykaavake arvioitavaksi seuraavaan kokoukseen. (Kimmo Käärmelahti).
Päätettiin valmistella "pelisäännöt" ISOn harjoittelijan käytöstö ko. kyselyn toteuttajana seuraavaan kokoukseen (Mali Soininen).
8. Toimintavuoden 2008 koulutussuunnitelman laatiminen
Merkittiin tiedoksi oheisen liitteen (Liite II) mukainen koulutussuunnitelma kuluvalle vuodelle. Päätettiin täydentää koulutustarjontaa tarpeen ja resurssien mukaan.
9. Etelä-Savon Sijaishuoltopankin perustaminen
Asian käsittely siirrettiin ajanpuutteen vuoksi seuraavaan kokoukseen.
10. Perhehoidon valtakunnallinen rekrytointi -hanke
Kuultiin Perhehoitoliitto ry:n toiminnanjohtajan Jari Ketolan selvitys valtakunnallisen rekrytointihankkeen periaatteista ja rekrytoinnin herättämään mielenkiintoon vastaamisesta. Todettiin, että pelkkä rekrytointi ei riitä vaan samaan aikaan on kehitettävä myös rekrytoitujen perheiden koulutusta, uusien ja jo toimivien sijaisperheiden tukemista sekä sijoitusprosessia. Lisäksi keskustelussa kiinnitettiin huomiota hoidon oikeaan porrastukseen niin, että kun Perhehoitoliiton RAY avustus 150 000 euroa hankkeeseen, tarkoitus on pitää koko vuosi asiaa esillä, rekrytointi kampanja koska 50 % kansasta ei tunne perhehoitoa, kertaluonteinen tiedotus ei paljon auta, mutta jatkuva tiedottaminen auttaa. Valtakunnalisen kampanjan osana alueellinen ja paikallinen tiedotus, rekrytointi yms. tukena.
Perheiden rekrytointi ei riitä, samanaikaisesti on perheiden koulutusta tehostettava, sijoitusprosessia kehitettävä ja perheiden tukitoimia lisättävä jotta sijaishuollossa hoidettava lapsi ja nuori saa juuri hänen tarpeisiinsa parhaalla tavalla vastaavan hoitopaikan.
11. Muut mahdolliset asiat
Todettiin, että ohjausryhmän seuraava kokous pidetään torstaina 29. 5. klo 9.00 Mikkelissä Mamkin tiloissa
12. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.15
Vakuudeksi
Kimmo Käärmelahti, puheenjohtaja, muistion laatija