Jotkut kysyivät ihan suoraan, että miksi lähden hyysäämään toisten kakaroita. Että mitä se minulle kuuluu? Itse ajattelin, että tosimiehet tekevät mitä tykkäävät. Eikö se ole oikeastaan aika miehekästä, että voi ruveta isäksi vielä toistenkin ihmisten lapsille omien lisäksi?"
Huostaanotot lisääntyvät. Niistä kerrotaan lukuja ja uutisia, mutta harva tietää, millaista elämää uutisten takana eletään. Sijaisperheitä tarvitaan kipeästi, mutta sijaisvanhemmaksi aikovan on vaikea löytää tietoa ja vastauksia moniin mielessä askarruttaviin kysymyksiin. Millaista on sijaisperheen arki? Voiko toisen lasta rakastaa? Entä jos lapsesta joutuu luopumaan?
Terveisiä sijaisperheestä kokoaa niitä tilanteita ja tunteita, joita sijaisvanhemmat, huostaanotetut ja lastenhuollon ammattilaiset kohtaavat. Kirjassa sijaisperhetoiminnan onnistumisista, haasteista, iloista ja suruista kertovat muun muassa kokeneet sijaisvanhemmat, sinkku sijaisäiti, sijaismummo, autistin sijaisperhe ja maahanmuuttajalasten tukivanhemmat. Ääneen pääsevät myös psykologi, poliisi ja lakimies sekä lapsensa uuteen kotiin luovuttanut äiti.
"Oli mukavaa, kun rutiinit toistuivat ja tiesi, mitä seuraavaksi tapahtuu Tuntui turvalliselta mennä yhdessä kauppaan ja nähdä kärry pullollaan ruokaa. Liisa otti minut usein sohvalle viereensä makoilemaan. Hän myös kielsi minua hoitamasta liikaa sisaruksiani. 'Sinä olet itsekin vasta pieni. Huolehtiminen on minun hommaani', sijaisäiti sanoi. Oli ihanaa saada olla pelkkä lapsi."
Kirsikka Arkimies on tamperelainen toimittaja ja draamapedagogi. Hän on tehnyt sijaisperheestä televisiodokumentin ja kirjoittanut aiheesta monia artikkeleita eri lehtiin. Arkimies on itsekin tuore tukiperheen äiti.
Raisa Cacciatore - Pelastakaa pojat
Monet vanhemmat ovat pulassa siksi, että omilta vanhemmilta saadut mallit toimia vanhempana eivät tunnu enää sopivilta. Niitä on aika muuttaa, mutta miten? Kirja auttaa pohtimaan poikana kasvamisen erityispiirteitä ja antaa käytännön ohjeita siitä, miten poikien hyvinvointia, itsetuntoa ja minäkuvaa voi tukea lapsuuden ja nuoruuden herkkinä vuosina. Kirjan lähtökohtana on, että pojat ja tytöt ovat usein erilaisia Pojat rikkovat sääntöjä ja totuttuja tapoja ja haastavat ympäristöään usein voimakkaammin kuin tytöt. Poikien reaktiotapa on osin biologisesti määräytynyttä. Siksi vanhempien on hyvä pysähtyä miettimään poikien tunteiden hallintataitoja ja niiden tukemista. Kirjassa painotetaan erityisesti isien ja muiden lähiympäristön miesten tärkeyttä pojan kasvulle. Esiin nostetaan myös miehen maailman kipeitä ongelmia kuten myönteisten mallien puute ja syrjäytymisriski
Raisa Cacciatore - Huomenna pannaan pussauskoppiin.
Eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään
Kuinka lapselle ja nuorelle puhutaan seksuaalisuudesta? Selkeitä vastauksia vanhemmille ja tutkimusmatka omiin asenteisiin.
Kuinka pikkulapselle tai murrosikää lähestyvälle nuorelle puhutaan seksuaalisuudesta? Mitä on hyvä kertoa, vaikka lapsi ei osaisi itse kysyäkään? Miten suojata median vaikutuksilta?
Uudessa kirjassaan tunnettu lastenpsykiatri ja asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore kertoo vanhemmille lasten seksuaalisuudesta käytännönläheisellä tavalla.
Tavoitteena on auttaa lasta arvostamaan itseään. Seksi ei kuulu lapsuuteen, mutta seksuaalisuuden kehittyminen on iloinen ja luonnollinen osa ihmiseksi kasvamista. Samalla on tärkeää oppia tunteista ja kunnioittaa omaa ja toisten koskemattomuutta.
Vanhemmille kirja antaa selkeitä malleja seksistä ja seksuaalisuudesta puhumiseen - ja johdattaa tutkimusmatkalle omiin tietoihin ja asenteisiin. Tärkein viesti, joka vanhempien lapsilleen kannattaa kertoa on, ettei minnekään ole kiire. Omaa kypsymistä kannattaa odottaa!
Raisa Cacciatore , Erja Korteniemi-Poikela, Maarit Huovinen - Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa
Miten itsetunto vaikuttaa ja mistä se rakentuu? Miten tarjota tukea niin viisaasti, että vältytään vääriltä valinnoilta? Kuinka kasvattaa vahvoja vuosirenkaita lapsen ja nuoren itsetunnon runkoon?
Hyvä itsetunto on paitsi itsensä tuntemista ja arvostamista myös olennainen osa elämänhallintaa ja hyvinvointia. Se suojaa lasta ja nuorta syrjäytymiseltä ja riskikäyttäytymiseltä sekä auttaa selviytymään tulevaisuuden haasteissa. Varhaiset kokemukset luovat itsetunnon pohjan. Jokaisesta voi kasvaa oikein tuettuna itseään arvostava, itsensä ja toisten kanssa pärjäävä persoonallisuus.
Elämää ei opi sivusta katsomalla. Vanhemmuus on maailman mielenkiintoisin ja alati muuttuva haaste. Tartu haasteeseen, aikuinen! Perehdy meissä kaikissa vaikuttavaan itsetunnon peruskahdeksikkoon!
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja terveydenhoitaja Erja Korteniemi-Poikela ovat kirjoittaneet hyväksi havaitsemistaan näkökulmista lasta ja nuorta auttavaan vanhemmuuteen ja lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen on koonnut kokonaisuuden kirjaksi. Tarinoina kulkevat lukuisat esimerkkitilanteet tarjoavat tukea arjen kohtaamisiin.
Torey Hayden - Aavetyttö
Koskettava tositarina omaan varjomaailmaansa sulkeutuneesta tytöstä, jonka erityisopettaja Torey Hayden saa viimein paljastamaan painajaisensa
Jadie ei koskaan puhunut, ei nauranut, ei itkenyt. Kun Torey Hayden viimein sai taivuteltua tytön puhumaan, mikään hänen urallaan kokemansa ei valmistanut häntä siihen tuskalliseen painajaiseen, jonka Jadie hänelle paljasti. Pieni tyttö oli vankina hirvittävistä muistoista rakennetussa helvetissä, ja opettajalta vaadittiin paljon myötätuntoa, rakkautta ja suurta rohkeuttakin saada "aavetyttöä" riivaavat pahat henget karkotettua.
Amerikkalaissyntyinen Torey Hayden on opettanut kouluissa, sairaaloissa, laitoksissa ja yliopistoissa. Hänen lapsia ja lapsipsykologiaa käsitteleviä kirjojaan on käännetty lukuisille kielille.
Torey Hayden - Sähkökissa
Perheterapeutti James Innesin vastaanotolle tulee 9-vuotias autistinen, puhumaton Conor-poika. Vähitellen James alkaa epäillä taudinmääritystä ja tempautuu samalla tahtomattaan mukaan Conorin epätavallisen perheen elämänmenoon.
Conorin äiti on kuuluisa lastenkirjailija, isä maanviljelijä ja 6-vuotias sisar Morgana älykäs ja suloinen pikkuprinsessa. Omilla vastaanottotunneillaan Conorin äiti Laura ryhtyy kertomaan Jamesille mielikuvitusmaailmastaan, josta James ei kohta tiedä, mikä on totta ja mikä keksittyä.
James aavistaa, että Conorin ongelmilla on jotain tekemistä hänen äitinsä merkillisen persoonallisuuden ja tämän pelottavien kokemusten kanssa. samaan aikaan Conor edistyy terapiassa huomattavasti, ja hänen vanhempiensa avioliitto rakoilee.
"Niin. tämä on pojan huone. Tyttö ei kuulu tänne." Morgana käännähti tuolillaan. Hän oli ällistynyt. "Conorhan puhuu sinulle !" (s.308)
James on paennut omia haamujaan New Yorkista Keskilänteen. "Työtapaturman" lisäksi hänellä on takanaan rikkoutunut avioliitto ja kaksi lasta, jotka isänsä luona käydessään mankuvat takaisin äidin luokse.
Conor paljastuu huippulahjakkaaksi ja herkäksi lapseksi. James saa selville, että pojalle on tapahtunut jotain hirvittävää parivuotiaana, jolloin tämän taantuminen on alkanut. Kissat, aaveet, maton alla oleva mies, veri ja kuu tuntuvat olevan pojalle pakkomielteitä. Kissat ilmaantuvat myös äiti-Lauran tarinoihin.
Kirjan kirjoittaja Torey Hayden on erityisopettaja, joka on työskennellyt vuosia ongelmalasten kanssa. Sähkökissa on hypnoottista luettavaa. Se on omalaatuinen sekoitus lääkäriromaania, kauhukirjaa, dekkaria ja fantasiaromaania.
Kirjan ahdistavuus kasvaa loppua kohti. Kysymykset jäävät auki. Mikä Lauran kertomuksissa on totta, mikä valhetta ? Kärsiikö Laura todella persoonallisuuden jakautumisesta, kuten James on epäillyt ? Jatkuuko Lauran kirous tytär Morganissa, vaikka poika ilmeisesti pelastuukin ?
Torey Hayden - Tiikerin lapsi
Kuusivuotias Sheila ei puhunut. Hän ei itkenyt koskaan. Hänen silmänsä olivat täynnä polttavaa vihaa. Elämä on jakanut Sheilalle kurjat kortit. Äidin hylkäämästä ja alkoholisti-isän pahoinpitelemästä tytöstä tulee lapsi, jota aikuisetkin pelkäävät. Odottaessaan paikkaa suljettuun laitokseen Sheila joutuu vaikeasti häiriintyneiden lasten luokalle, jota Torey Hayden opettaa. Siitä alkaa pohjimmiltaan poikkeuksellisen lahjakkaan tytön kivinen tie kohti elämää, jossa hänelläkin on paikkansa. Vähä vähältä opettajan ja oppilaan välille rakentuu vahva yhteys. Menestyksen hetkiä seuraavat usein vakavat takaiskut, mutta kaikesta selvitään. Ja vaikka yhteys välillä ulkoisesti katkeaakin, se kestää henkisesti, ja kantaa varttuvaa Sheilaa aikuisuuteen asti.
Jari Sinkkonen - Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun
Lapsen stressi ja aggressiot. Kiire ja harrastamisen pakko. Arvostetun lastenpsykiatrin painava puheenvuoro varhaislapsuuden merkityksestä.
Unohtuuko lapsen etu kiireisen arjen keskellä? Mistä kertovat lapsen stressi ja aggressiot? Onko oikein asettaa rajoja ja rangaista?
Arvostettu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: hän käy läpi lapsen elämän varhaisvaiheita, joiden merkitystä hyvän kasvun perustana ei koskaan korosteta liikaa. Kiintymyssuhde turvalliseen aikuiseen edistää keskushermoston ja empatiakyvyn kehitystä. Lapsen ja hoivaajan välinen luottamus ohjaa minäkuvan ja hyvän itsetunnon rakentumista.
Perheiden tiukkatahtinen elämä, monet harrastukset ja tiuhaan vaihtuvat hoitajat ovat lapsen stressin ja ylikuormituksen osatekijöitä. Kiireestä huolimatta vanhemmilla pitäisi olla aikaa pysähtyä kuuntelemaan lasta sensitiivisesti, lukemaan hänen mieltään ja eläytymään hänen tunteisiinsa. Sinkkonen avaa myös raikkaan näkökulman lapsen aggressioiden kohtaamiseen: vanhemman keskeinen tehtävä on auttaa lasta säätelemään ja hallitsemaan tunteitaan.
Jari Sinkkonen - Elämäni poikana
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen tunnetaan lukuisista inhimillisellä otteella kirjoitetuista teoksistaan, joiden teemoina ovat olleet lasten kasvun ja kehityksen vaiheet ja varsinkin poikalasten kohtaamat haasteet. Niistä Sinkkonen kirjoitti jo 1990 ilmestyneessä esikoisteoksessaan Pienistä pojista kunnon miehiä.
Elämäni poikana -kirjassa Sinkkonen käsittelee jälleen pojaksi kasvamista ja poikana olemista. Hän lähtee etsimään ymmärrystä ja herkkyyttä, joiden katoamisen seurauksena lasta kohdellaan manipulatiivisesti hänen ominaislaatuaan ja autonomiaansa kunnioittamatta.
Teoksessa Sinkkonen käy läpi poikalapsen kehitysvaiheita ja kirjoittaa muun muassa siitä, miten tärkeää on, että pojat saavat halutessaan nujuta muiden lasten kanssa ja leikkiä pyssyleikkejään. Mitä monipuolisemmin lapsi leikkii, sitä selviävämpi aikuinen hänestä kasvaa. Empatiakyky taas kehittyy läheisissä vuorovaikutussuhteissa ja taideharrastuksissa. Musiikki, kirjat, tanssi, kuvataide ja muut itseilmaisun muodot auttavat tunnistamaan ja hallitsemaan tunteita. Niiden aseman soisi vahvistuvan joskus kovin rajoittuneessa poikien kulttuurissa. Pojilla on tiettyjä kehityksen erityishaasteita enemmän kuin tytöillä, joten kirjassa tarkastellaan muun muassa ylivilkkautta, käytöshäiriöitä, narsistisia häiriöitä ja peliriippuvuutta. Kliinistä kokemusta ja tutkimustietoa täydentävät haastattelut, lasten havainnointi erilaisissa tilanteissa sekä poikien ja tyttöjen omat tekstit.
Becker-Weidmanin ja D. Shell (toim.): AUTA LASTA KIINTYMÄÄN
Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa
Miksi perinteiset psykoterapiamuodot eivät tunnu tehoavan vaikeimmin hoidettavien lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen ongelmiin? Kenties siksi, että lapsen kyvyttömyys kiintyä ja luottaa aikuiseen jää huomioimatta, jolloin hoidossa ei keskitytä tämän vaurioitumisen perimmäisen syyn korjaamiseen.
A. Becker-Weidmanin ja D. Shellin (toim.) AUTA LASTA KIINTYMÄÄN Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa -kirja avaa aivan uudenlaisen lähestymistavan kiintymyssuhteissaan vaurioituneiden lasten ja nuorten auttamiseen. Se jatkaa D. Hughesin (2006) TIE TRAUMASTA TERVEHTYMISEEN Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa -kirjan viitoittamaa tietä ja luo uudenlaista toivoa hoitokäytäntöihin. Muista terapioista poiketen lapsi tai nuori otetaan terapian myötä lähelle aikuista, ja häntä hoitava aikuinen on aina läsnä terapiatyössä. Terapeutin avulla rakennetaan hoitavan aikuisen ja lapsen kesken läheisyyteen ja luottamukseen pohjaavaa kiintymyssuhdetta. Terapia rakentaa siltaa lapsen menneisyyden kokemusten ja nykyisyyden välille aktiivisella, lasta kunnioittavalla ja hänen reaktioitaan kuuntelevalla otteella. Tämä näyttöön perustuva malli on osoittautunut tehokkaaksi käytännön työssä ja tutkimuksissa. Terapiamallin esittelyn lisäksi kirja antaa huomattavan paljon eväitä terapeuttisen arjen rakentamiseen eri konteksteissa.
Jokaisen traumatisoituneitten lasten ja nuorten työntekijän, sijaiskasvattajan ja terapeutin perusteos.
"Tämän tiedontäyteisen artikkelikokoelman kirjoittajat työskentelevät itse aivan eturintamassa ja auttavat lapsia rakentamaan kiintymyssuhteita, joiden avulla selviytyä elämässä. Koska kirjoittajien näkökulma on käytäntöön perustuva mutta mukana on myös uusinta tieteellistä tietoa, kirjasta on hyötyä taustaltaan hyvin erilaisille hoitajille ja ammattilaisille. Kirja sisältää vaikeassa työssä opittua viisautta, joka varmasti rikastuttaa monen lukijan elämää." Daniel J Siegel, MD, UCLA School of Medicine "Uusi terapiamalli yhteiskuntamme syvimmin vaurioituneiden lasten hoitoon ja yksi harvoista, joka tarjoaa käytännön apua vaikeimmin tavoitettaville lapsille ja heidän perheilleen. Kirjoittajat ovat ottaneet tämän mullistavan terapian omakseen, he ymmärtävät syvällisesti kiintymysteoriaa ja osaavat soveltaa sitä, mikä näkyy selvästi heidän teksteistään. Tämä kirja tarjoaa sekä toivoa että uusia terapeuttisia oivalluksia; se inspiroi ja rohkaisee, se on tieteellisesti looginen ja syvästi koskettava." Sir Richard Bowlby
Kirjan suomalainen kustantaja on kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, PsL Pirjo Tuovila. Hänellä on 30 vuoden kokemus kliinisen psykologin työstä. Hänen toimintansa terapeuttina, työnohjaajana ja kouluttajana painottuu vaikeasti traumatisoituneiden, huostaan otettujen lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön. Tuovila käyttää työssään vuorovaikutteista kehityspsykoterapiaa ja Theraplay®-terapiaa. Hän on vuodesta 2002 alkaen järjestänyt kansainvälisiä seminaareja, joiden teemat käsittelevät lasten ja nuorten terapeuttista hoitoa, tunnesuhteita, kiintymystä ja eheyttävää vuorovaikutusta.
Anu Korhonen: Lastensuojelun tukihenkilön käsikirja
Lastensuojelun tukihenkilön käsikirja tarjoaa käytännönläheistä perustietoa tukihenkilön antoisasta ja haastavasta tehtävästä. Kirjassa kuvataan tukihenkilötoiminnan lähtökohtia, periaatteita ja käytännön järjestelyjä, sekä tutustutaan toiminnan mahdollisuuksiin ja rajoihin. Kirja on suunnattu tukihenkilöksi aikoville ja tukihenkilöinä toimiville, tukihenkilötoimintaa järjestäville tahoille ja oppilaitoksille.
Kirjan tekijä YTM Anu Korhonen on toiminut tukihenkilöiden kouluttajana Ehjä ry:ssä sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluksessa. Kirjan on kuvittanut Tiina Palokoski.
Jari Ketola: Sijoita perheeseen
Sijoita perheeseen -kirja selventää, mitä perhehoito on ja miksi se on hyvä hoitomuoto sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Kirja vie lukijansa lyhyesti historian kautta perhehoidon nykypäivään ja nostaa esiin kehittämishaasteita perhehoidon rakenteista, hoivapalvelujen kustannuksista, organisoimisesta, vanhempien valmennuksesta ja tukemisesta.
Jari Ketola: Menetyksistä mahdollisuuksiin
Menetyksistä mahdollisuuksiin -kirjassa pohditaan, miksi huostaan otetuilla lapsilla ja nuorilla on usein niin paljon ongelmia kehityksensä eri osa-alueilla. Lisäksi kerrotaan, mikä auttaa lasta kiintymään, miten arki hoitaa ja mitkä tekijät turvaavat perhehoidossa olevan nuoren itsenäistymistä omaan elämään
Jari Ketola: Perhehoito - tekemisen ja tukemisen arvoista työtä
Perhehoito - tekemisen ja tukemisen arvoista työtä on Perhehoitoliiton juhlakirja, johon on yhdistetty Sijoita perheeseen ja Menetyksistä mahdollisuuksiin -kirjat kokonaisuudessaan. Lisäksi kirjassa kerrotaan Perhehoitoliiton toiminnasta. Kirja on kovakantinen.
Anna-Liisa Koisti-Auer: Sukulaissijaisvanhemmuuden profiili
Lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus.
Suomalaisessa lastensuojelukeskustelussa sukulaissijaisvanhemmuus on ollut ilmiönä näkymätön eikä sitä koskevaa tutkimusta juurikaan ole. Aihe on kuitenkin aktivoitunut julkisessa keskustelussa viime vuosina. Uusi lastensuojelulaki (417/2007) korostaa lapsen läheisverkoston merkitystä ja ottaa kantaa sen kartoittamiseen todeten, että "ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettäväsukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan" (32 §).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida suomalaisen sukulaissijaisvanhemmuuden profiilia sijaisvanhemmuuteen, perheiden ja sosiaalitoimen suhteeseen sekä perheiden taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyvien kysymysten kautta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, tukeeko suomalaisista sukulaissijaisvanhemmista tehty tutkimus kansainvälisten tutkimusten luomaa kuvaa sukulaissijaisvanhempien heikosta sosioekonomisesta asemasta ja vähäisestä sosiaalitoimen tarjoamasta tuesta.
Tutkimus osoittaa suomalaisten sukulaissijaisvanhempien voivan monella tavoin kansainvälisiä kollegoitaan paremmin. Tutkimus tuottaa myös tärkeää tietoa, mitä erityistä sukulaisuus sijaisvanhemmuuteen tuo ja millaista on olla samanaikaisesti sukulainen ja sijaisvanhempi.
Daniel A. Hughes: TIE TRAUMASTA TERVEHTYMISEEN Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa
Amerikkalaisen psykologin Ph.D. Daniel A. Hughesin kirja (2006) kertoo pienen, omassa perheessään traumatisoituneen Kati-tytön tarinan. Saamme uutta ymmärrystä siihen, miten vanhempien kaltoin kohtelu ja hoidon laiminlyönti vaikuttavat lapseen, hänen kasvuunsa ja kehitykseensä. Tarina avaa väylän siihen, miten vaurioittavissa tunnesuhteissa eläminen rakentaa lapsen persoonallisuutta ja muokkaa hänen tapaansa olla vuorovaikutussuhteissa. Lapsi voi pyrkiä hallitsemaan tilanteita ja ihmisiä tuhoavuuteen asti tunteakseen olonsa turvalliseksi. Ymmärrämme, miksi traumatisoituneen lapsen ja hänen kasvattajiensa tie on niin kivikkoinen ja voi päätyä umpikujaan, vaikka kaiken pitäisi mahdollistaa lapsen kasvu ja kehitys terveempään suuntaan sen jälkeen, kun kaltoin kohtelun pitäisi olla päättynyt ja elämän raiteillaan. Saamme myös uudenlaista uskoa siihen, että muutos on mahdollinen ja kierre on katkaistavissa oikeanlaisella asenteella, kasvatuksella ja terapialla, jotka yhdessä voivat muuttaa häiriintyneen kehityskulun terveempään suuntaan.
Tämän kirjan pitäisi kuulua kaikkien niiden lukuvalikoimaan, jotka ovat tekemisissä ihmissuhteissaan varhain vaurioituneiden lasten ja nuorten kanssa. Kirja soveltuu erinomaisesti oppimateriaaliksi sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Myös vanhempi, joka tunnistaa itse olleensa kaltoin kohdeltu lapsi ja kamppailevansa vaikeiden kasvatuskysymysten kanssa, voi kirjasta saada uutta näköalaa arjen pulmiinsa. Kirjan tarina ei jätä ketään kylmäksi, vaan pitää lukijan otteessaan. Liian monessa kodissa on tälläkin hetkellä omassa perheessään kaltoin kohdeltu ja aikuisen turvaa vaille jäävä lapsi tai nuori.
Helena Hämäläinen: Vanhemman käsikirja
Vanhemman käsikirja on Perhehoidon käsikirjat -sarjan biologisille vanhemmille tarkoitettu teos. Sarjan kolme kirjaa sopivat lapsen perhehoidon uuden aloitusmallin työvälineiksi.
Helena Hämäläinen: Sijaisvanhemman käsikirja
Sijaisvanhemman käsikirja on Perhehoidon käsikirjat -sarjan sijaisvanhemmille tarkoitettu teos. Sarjan kolme kirjaa sopivat lapsen perhehoidon uuden aloitusmallin työvälineiksi.
Helena Hämäläinen: Työntekijän käsikirja
Työntekijän käsikirja on Helena Hämäläisen Perhehoidon käsikirjat -sarjan lastensuojelutyössä oleville henkilöille tarkoitettu teos. Sarjan kolme kirjaa sopivat lapsen perhehoidon uuden aloitusmallin työvälineiksi.
Tiina Holmberg: Kun maasta sataa vettä
Tunnetarina ketunpoikasesta, joka saa uuden kodin ilvesten kolosta äitiketun sairastuttua mielen sairauteen ja pikkuilveksestä, joka tulee mustasukkaiseksi uudelle tulokkaalle. Se on myös tarina tunteista ja niiden peittämisestä sekä siitä helpotuksesta, jonka asioista puhuminen ja tunteiden ilmaiseminen tuo. Satukirjan avulla sijoitettu lapsi tai sijaissisarus voi saada kosketuksen omiin tunteisiinsa, jotka liittyvät sijoitetun lapsen kokemusmaailmaan tai sijaissisaruuteen.
Opetusvideo kuvaa sijaisvanhemmuudessa tarvittavia valmiuksia. Video pohjautuu PRIDE-ohjelmaan ja sisältyy PRIDE-valmennukseen, mutta sopii välineeksi perhehoidon koulutuksiin ja työskentelyyn perhehoidon kysymyksissä.Video on suunniteltu ja toteutettu pohjoismaisena yhteistyönä, jota on tukenut Pohjoismaiden Neuvosto.
Sarjaan kuuluu viisi ohjelmaa:
Otamme myös mielellään hankintaideoita hyvistä kirjoista, DVD:stä ja videoista. Pistä ideat tulemaan joko sähköpostilla osoitteeseen: info@es-si.info tai tekstiviestillä numeroon 0400-801838.